Jotkin kirjat luetaan kerran. Bhagavad Gitaan palataan yhä uudelleen, säe kerrallaan, usein silloin kun elämä on hiljentynyt tarpeeksi kuunnellakseen. Se alkaa ei temppelissä vaan taistelukentällä, sotilaasta, joka ei saa itseään taistelemaan. Alla on kymmenen sen keskeistä ajatusta, joista jokainen on yhdistetty siihen säkeeseen, josta se on peräisin. Lue ne hitaasti. Se kannattaa.
Sinulla on oikeus suorittaa sinulle määrätyt velvollisuudet, mutta sinulla ei ole oikeutta tekojesi hedelmiin. Älä koskaan pidä itseäsi toimintasi tulosten aiheuttajana äläkä kiinny toimettomuuteen., Bhagavad Gita 2:47
Bhagavad Gita, joka tarkoittaa sanskritiksi ”Herran laulua”, on hindulaisen perinteen kulmakivi. Tämä pyhä teksti, joka sisältyy Mahabharatan eepokseen, avautuu soturiprinssi Arjunan ja hänen vaunujenajajansa Krishnan välisenä keskusteluna. Tarinassa Krishna paljastuu jumaluuden inkarnaatioksi. Suuren taistelun aattona Arjuna lamaantuu, kahden vaiheilla velvollisuutensa ja epäilyksensä välillä. Krishnan vastaus, joka lausutaan taistelua edeltävässä tauossa, on tekstin ydin: pitkä pohdinta toiminnasta, identiteetistä ja siitä, kuinka elää tarkoituksellisesti. Monille lukijoille se muodostaa sillan hengellisiin patsaisiin ja pyhiin hahmoihin, joita pidetään lähellä hiljaisena muistutuksena tästä keskustelusta.
Bhagavad Gitan 10 keskeistä ajatusta
-
Sielun kuolemattomuus. Gita opettaa harkittua suhdetta aisteihin: itseä ei tule riistää kokonaan, mutta nautinto on pidettävä kohtuuden rajoissa. Tällaisen itsekurin avulla, teksti sanoo, alkaa tunnistaa kehon ja minän välisen eron. Tässä viitekehyksessä ymmärrys lievittää kuoleman pelkoa ja vetää rajan väliaikaisen fyysisen olemassaolomme ja sen välille, mitä Gita kutsuu todelliseksi, ikuiseksi olemukseksemme. Sanskrit: अन्तवन्त इमे देहा नित्यस्योक्ता: शरीरिण:। अनाशिनोऽप्रमेयस्य तस्माद्युध्यस्व भारत॥ (Luku 2, säe 18) Englanniksi: Vain aineellinen keho on katoavainen; sen sisällä oleva ruumiillistunut sielu on tuhoutumaton, mittaamaton ja ikuinen. Siksi taistele, oi Bharatan jälkeläinen.
-
Kärsivällisyys ja dharma. Gita tarkastelee kärsivällisyyttä dharman, oikeamielisen toiminnan, ja velvollisuuksien vakaan täyttämisen kautta. Se kehottaa toimimaan tyynesti ja tasapainoisesti silloinkin, kun olosuhteet muuttuvat vaikeiksi. Sanskrit: कर्मण्येवाधिकारस्ते मा फलेषु कदाचन। मा कर्मफलहेतुर्भूर्मा ते सङ्गोऽस्त्वकर्मणि॥ (Luku 2, säe 47)
Englanniksi: Sinulla on oikeus suorittaa sinulle määrätyt velvollisuudet, mutta sinulla ei ole oikeutta tekojesi hedelmiin. Älä koskaan pidä itseäsi toimintasi tulosten aiheuttajana äläkä kiinny toimettomuuteen.
-
Jooga. Kun täytät velvollisuutesi, Gita sanoo, älä kiinnitä mieltäsi saavutettavaan hyötyyn. Voitonhimo nimetään tässä sisäiseksi pääviholliseksi. Nouse sen yläpuolelle ja suhtaudu menetykseen ja voittoon, iloon ja suruun, ystävään ja viholliseen, kunniaan ja häpeään samalla tavoin. Tätä itsehillinnän taitoa teksti kutsuu joogaksi. Monet lukijat pitävät 108 helmen japa-malaa lähellä juuri tällaista vakaata, toistuvaa harjoitusta varten. Sanskrit: अनाश्रित: कर्मफलं कार्यं कर्म करोति य:। स संन्यासी च योगी च न निरग्निर्न चाक्रिय:॥ (Luku 6, säe 1)
Englanniksi: Se, joka suorittaa hänelle määrätyn velvollisuuden turvautumatta tekojensa hedelmiin, on todellinen sannyasi (luopuja) ja todellinen joogi, ei se, joka vain jättää pyhän tulen sytyttämättä eikä tee mitään.
-
Tarkoitus elämässä. Gitan mukaan jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen tarkoitus, swadharma, joka sopii hänen omaan luontoonsa ja paikkaansa maailmassa. Teksti palaa yhä uudelleen oman velvollisuuden täyttämiseen omistautuneesti lopputuloksesta riippumatta. Se kutsuu tunnistamaan ja seuraamaan omaa kutsumusta vilpittömästi, lainaamatta sitä keneltäkään toiselta. Sanskrit: श्रेयान्स्वधर्मो विगुण: परधर्मात्स्वनुष्ठितात्। स्वधर्मे निधनं श्रेय: परधर्मो भयावह:॥ (Luku 3, säe 35)
Englanniksi: On paljon parempi suorittaa oma luonnollinen, määrätty velvollisuus, vaikka siinä olisi puutteita, kuin suorittaa toisen määrätty velvollisuus täydellisesti. On itse asiassa parempi kuolla oman velvollisuutensa täyttämiseen kuin seurata toisen polkua, joka on täynnä vaaroja.
-
Jumalalliset ilmentymät. Gitan omassa teologiassa jumaluus ymmärretään yhdeksi todellisuudeksi, joka ottaa monia muotoja: kyse on avatāran ajatuksesta, jossa Jumala ilmestyy keskuuteemme jossakin näistä hahmoista. Perinteessä tämä nähdään lankana, jonka ansiosta teksti voi puhutella eri uskontojen edustajia: opetuksena, jota minkä tahansa uskonnon seuraajat voivat tutkia ja kohdata omalla tavallaan. Sanskrit: यदा यदा हि धर्मस्य ग्लानिर्भवति भारत। अभ्युत्थानमधर्मस्य तदात्मानं सृजाम्यहम्॥ परित्राणाय साधूनां विनाशाय च दुष्कृताम्। धर्मसंस्थापनार्थाय सम्भवामि युगे युगे॥ (Luku 4, säkeet 7-8)
Englanniksi: Aina kun dharma alkaa hävitä ja adharma lisääntyy, ilmestyn itse. Syn dyn jokaisena aikakautena suojellakseni hyveellisiä, tuhotakseni pahantekijät ja palauttaakseni dharman.
Niille lukijoille, joita Gitan puhumat hahmot vetävät puoleensa, hengellisten idolien ja alttarikoristeiden laajempi maailma tarjoaa konkreettisen tavan pitää perinne lähellä.
-
Karma. Gita opettaa, ettei jumaluus puutu elävien olentojen karmaan. Vanhaan kysymykseen jos Jumala on olemassa, miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? teksti vastaa, että tämän viitekehyksen mukaan luomme suuren osan siitä itse ja että valinnanvapautemme säilyy koskemattomana. Toiminta on lisäksi hienovaraisempaa kuin miltä näyttää. Sanskrit: कर्मणो ह्यपि बोद्धव्यं बोद्धव्यं च विकर्मण:। अकर्मणश्च बोद्धव्यं गहना कर्मणो गतिः॥ (Luku 4, säe 17)
Englanniksi: Sinun tulee ymmärtää kaikki kolme: suositeltu toiminta, väärä toiminta ja toimettomuus. Näiden totuus on syvällinen ja vaikeasti käsitettävä.
-
Vilpittömyys. Gita katsoo ulkoisen rituaalin ohi siihen vilpittömyyteen, joka on toiminnan ja omistautumisen taustalla. Olipa kyseessä luopuja tai perheellinen, teksti sanoo, aito omistautuminen vie harjoitusta eteenpäin; todellinen hengellisyys piilee aikomusten puhtaudessa eikä rituaalin muodossa. Yksinkertainen ele voi ilmentää tätä: Om-tavu ja suitsuketikku merkitsevät vilpittömän puolituntisen alkua yhtä hyvin kuin mikä tahansa suuri seremonia. Sanskrit: कर्मण्येवाधिकारस्ते... योग: कर्मसु कौशलम्॥ (Luku 2, säe 50)
Englanniksi: Se, joka on vakiintunut joogaan, toimii taitavasti ja tasapainoisesti ja hylkää sekä hyvät että huonot lopputulokset. Pyri siksi joogaan, sillä jooga on taitoa toiminnassa.
-
Universaali energia. Luvussa 7 Krishna antaa yksityiskohtaisen kuvan jumaluudesta. Gita opettaa, että jokaisen atomin ja kaiken ympärillämme näkemämme alkuperä on jumaluus tai tarkemmin sanottuna sen energia, ja että meistä jokaisen lähde on sama. Teksti kutsuu aistimaan tämän läsnäolon kaikkialla: tulessa, auringossa, kuussa ja jopa veden maussa. Sanskrit: अहमात्मा गुडाकेश सर्वभूताशयस्थित:। अहमादिश्च मध्यं च भूतानामन्त एव च॥ (Luku 10, säe 20)
Englanniksi: Oi Arjuna, olen kaikkien elävien olentojen sydämessä. Olen kaikkien olentojen alku, keskikohta ja loppu.
-
Kolme gunaa. Voisi kysyä: jos kaikki kaunis on jumalallista, entä haitalliset asiat? Krishnan vastaus on vaikuttava. Gita opettaa, ettei luonnossa ole pysyvää hyvää ja pahaa; luonto on jumaluuden energiaa, ja tämä energia virtaa kolmen laadun, kolmen gunan, kautta. Hyvyys (Sattva) tuo tietoa, rauhaa ja tyytyväisyyttä. tuo levotonta halua ja pyrkimystä ja ajaa ihmistä uurastamaan päivästä toiseen. Tietämättömyys (Tamas) turruttaa ihmistä saamattomuudella, raskaudella ja liiallisella unella. Sanskrit: सत्त्वं रजस्तम इति गुणा: प्रकृतिसम्भवा:। निबध्नन्ति महाबाहो देहे देहिनमव्ययम्॥ (Luku 14, säe 5) Englanniksi: Oi väkeväkätinen Arjuna, aineellinen energia koostuu kolmesta gunasta (laadusta): sattvasta (hyvyydestä), rajaksesta (intohimosta) ja tamaksesta (tietämättömyydestä). Nämä laadut sitovat ikuisen sielun katoavaiseen kehoon.
-
Hengellinen maailma. Krishna kuvaa hengellistä maailmaa jumaluuden omaksi asuinsijaksi, jossa ei ole intohimoa eikä tietämättömyyttä, vaan ainoastaan hyvyyttä ja rauhaa. Gita esittää päämäärän näin: ne, jotka muistavat jumaluuden rakkaudella, voivat pitää tätä valtakuntaa kotinaan. Gitan mukaan rakkaus on sen perimmäinen merkitys ja viimeinen opetus, ja rakkaus syntyy muistamisesta. Siksi teksti päättyy opettamalla, kuinka jumaluuden voi pitää mielessä eikä päästää sitä katoamaan. Sanskrit: ओमित्येकाक्षरं ब्रह्म व्याहरन्मामनुस्मरन्। य: प्रयाति त्यजन्देहं स याति परमां गतिम्॥ (Luku 8, säe 13)
Englanniksi: Se, joka lähtee kehosta muistaen Minut, Korkeimman Persoonan, ja lausuen Om-tavun, saavuttaa korkeimman päämäärän.
Bhagavad Gitan kestävä vaikutus moderniin joogaan
Bhagavad Gita on yksi modernin joogan filosofisista perustuksista. Näin sen ajatukset muovaavat harjoitusta yhä nykyään.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa
Gita korostaa mielen, kehon ja hengen yhteyttä. Asanoiden (asentojen), pranayaman (hengitysharjoitusten) ja meditaation on tarkoitus toimia yhdessä, ei erillään. Laulavan kulhon ottaminen avuksi mielen tyynnyttämiseen ennen lukemista tai ennen istumaharjoitusta on pieni tapa kunnioittaa tätä kokonaisuutta: ääni merkitsee rajaa tekemisen ja olemisen välillä.
Hengellinen yhteys
Gita kutsuu näkemään joogan sisäisen yhteyden polkuna, ei vain fyysisenä kuntoiluna. Kun harjoitus syvenee, teksti vihjaa, syvenee myös suhteemme itseemme ja johonkin itseämme suurempaan.
Eettiset ohjeet
Gitan painotus dharmaan ulottuu harjoituksen etiikkaan. Hyvät opettajat pyrkivät luomaan osallistavia ja kunnioittavia tiloja, joissa jokaisen rajoja kunnioitetaan eikä ohiteta.
Pranayama
Hengityksen hallinta, pranayama, kulkee läpi Gitan vakauden kuvauksen. Moderniin harjoitukseen kuuluu monenlaisia hengitystekniikoita, joiden avulla keskittyminen ja tarkkaavaisuus kootaan yhteen – samaa lankaa teksti seuraa.
Aktiivisen ja mietiskelevän elämän tasapaino
Gita puolustaa tasapainoista elämää: toimintaa (karma-joogaa), jota kannattelevat itsetutkiskelu ja hiljaisuus. Joogaharjoitus heijastaa tätä tarjoamalla sekä dynaamista liikettä että hiljaisia, meditatiivisia osia. Jotkut lukijat pitävät jooga- ja meditaatiohahmoja harjoitustilassaan muistuttamassa tästä tasapainosta.
Yhteys perinteeseen
Gitan lukeminen antaa harjoittajalle mahdollisuuden liittyä asentojen taustalla olevaan pitkään historiaan ja filosofisiin juuriin sekä kokea harjoitus osaksi jotakin mattoa vanhempaa ja laajempaa.
Johtopäätös
Gitan pysyvä vaikutus perustuu siihen, kuinka helposti sen viisaus kulkee mukana: sitä luettiin taistelukentällä kolme vuosituhatta sitten ja luetaan makuuhuoneessa tänään, mutta kysymykset tuskin muuttuvat. Teksti ohjaa vakaampaan tapaan toimia maailmassa: tekemään oman työnsä hyvin, hellittämään otetta lopputuloksesta ja palaamaan usein sen äärelle, mikä on tärkeää. Kohtasitpa sen joogamatolla tai hiljaisessa puolituntisessa kirja avoinna, Gita esittää yhä saman kutsun: elää hieman tietoisemmin kuin edellisenä päivänä.
Jos lukemisesta kehittyy harjoitus, muutama hiljainen esine voi kulkea rinnallasi: santelipuu- ja hartsisuitsukkeet hiljaiseen rituaaliin, käsintehty päiväkirja omille pohdinnoillesi swadharmasta tai käsin veistetyt Buddha-patsaat mietiskelevään nurkkaukseen. Lisää löydät hengellisten välineiden ja rituaalituotteiden laajemmasta maailmasta, jotka Gitan hengessä on valittu harjoituksen kumppaneiksi, eivät oikoteiksi sen ohittamiseen.
