Bhagavad Gitan 10 ydintä ajatusta

Sinulla on oikeus suorittaa määrätyt velvollisuutesi, mutta et ole oikeutettu toimiesi hedelmiin. Älä koskaan pidä itseäsi toimintojesi tulosten aiheuttajana, äläkä kiinny toimettomuuteen. – Bhagavad Gita 2:47

Bhagavad Gita, joka tarkoittaa "Herramme laulu" sanskritiksi, on hindulaisuuden kulmakivi. Tämä pyhä kirjoitus, joka sijaitsee eeppisen Mahabharatan sisällä, avautuu dialogina soturiprinsessa Arjunan ja hänen vaununkuljettajansa, Krishnan, välillä, joka paljastuu jumalallisen inkarnaatioksi. Suuren taistelun kynnyksellä Arjuna kamppailee moraalisten dilemmojen kanssa ja pohtii velvollisuutensa luonnetta. Krishnan opetukset, jotka annetaan taistelukentällä, tarjoavat syvällisiä filosofisia ja hengellisiä oivalluksia, jotka resonoivat syvästi vielä tänäkin päivänä.

10 Bhagavad Gitan keskeistä ajatusta

1. Sielun kuolemattomuus. Bhagavad Gita opettaa, että aistinautintojen kohtuullisuutta tulisi harjoittaa, ei täydellisellä kieltäymyksellä, vaan rajoittamalla niitä. Itsekuri auttaa tunnistamaan kehon ja minän eron. Tämä ymmärrys auttaa poistamaan kuoleman pelon, koska se korostaa väliaikaisen fyysisen olemassaolomme ja todellisen, ikuisen olemuksemme eroa. Sanskrit: अन्तवन्त इमे देहा नित्यस्योक्ता: शरीरिण:। अनाशिनोऽप्रमेयस्य तस्माद्युध्यस्व भारत॥ (Luku 2, jae 18) Englanti: Vain aineellinen ruumis on katoava; ruumiillistunut sielu sisällä on tuhoutumaton, mittaamaton ja ikuinen. Siksi taistele, oi Bharatan jälkeläinen.

2. Kärsivällisyys ja Dharma. Bhagavad Gita opettaa kärsivällisyyttä korostamalla dharman, eli oikeamielisen toiminnan, ylläpitämisen ja velvollisuuksien täyttämisen tärkeyttä. Se painottaa toimimista tasapainoisesti ja tyynesti, jopa haastavissa olosuhteissa. Sanskrit: कर्मण्येवाधिकारस्ते मा फलेषु कदाचन। मा कर्मफलहेतुर्भूर्मा ते सङ्गोऽस्त्वकर्मणि॥ (Luku 2, jae 47)

   Englanti: Sinulla on oikeus suorittaa määrätyt velvollisuutesi, mutta et ole oikeutettu toimiesi hedelmiin. Älä koskaan pidä itseäsi toimintojesi tulosten aiheuttajana, äläkä kiinny toimettomuuteen.

3. Jooga. Kun teet velvollisuutesi, sinun ei tule ajatella voittoa. Voiton tunne on suurin paha ja päävihollinen meissä jokaisessa. Sinun tulee nousta voiton tunteen yläpuolelle ja kohdella tappioita ja voittoja, onnea ja surua, ystäviä ja vihollisia, kunniaa ja häpeää tasavertaisesti. Tätä itsehillinnän taitoa kutsutaan joogaksi. Sanskrit: अनाश्रित: कर्मफलं कार्यं कर्म करोति य:। स संन्यासी च योगी च न निरग्निर्न चाक्रिय:॥ (Luku 5, jae 10)

   Englanti: Se, joka suorittaa velvollisuutensa kiinnittymättä, antaen tulokset Korkeimmalle Herralle, ei vaikutu syntisestä toiminnasta, kuten lootuksen lehti ei kastu vedestä.

4. Elämän tarkoitus. Jokaisella yksilöllä on ainutlaatuinen tarkoitus, eli swadharma, joka vastaa hänen luontaista olemustaan ja sosiaalisia velvoitteitaan. Gita korostaa velvollisuuksien täyttämistä omistautuneesti, riippumatta lopputuloksesta. Tämä ajatus kannustaa meitä tunnistamaan ja seuraamaan henkilökohtaista kutsumustamme vilpittömyydellä ja sitoutumisella. Sanskrit: श्रेयान्स्वधर्मो विगुण: परधर्मात्स्वनुष्ठितात्। स्वधर्मे निधनं श्रेय: परधर्मो भयावह:॥ (Luku 3, jae 35)

   Englanti: On paljon parempi suorittaa oma luonnollinen määrätty velvollisuus, vaikka siinä olisi virheitä, kuin suorittaa toisen määrätty velvollisuus täydellisesti. Itse asiassa on parempi kuolla velvollisuutensa täyttämisessä kuin seurata toisen polkua, joka on vaarallinen.

5. Jumalalliset ilmentymät. Vaikka Jumala on yksi, Hän voi ottaa erilaisia hahmoja. Bhagavad Gita sovittaa yhteen eri uskontojen olemassaolon opettamalla, että Avatara on Jumala ilmestymässä keskuuteemme yhdessä muodoistaan. Siksi Bhagavad Gitaa voivat opiskella minkä tahansa uskonnon seuraajat. Sanskrit: यदा यदा हि धर्मस्य ग्लानिर्भवति भारत। अभ्युत्थानमधर्मस्य तदात्मानं सृजाम्यहम्॥ परित्राणाय साधूनां विनाशाय च दुष्कृताम्। धर्मसंस्थापनार्थाय सम्भवामि युगे युगे॥ (Luku 4, jae 7-8)

   Englanti: Aina kun Dharma alkaa kadota ja Adharma lisääntyy, minä ilmestyn. Syntyessäni joka aikakaudella suojaan hyviä, tuhoan pahantekijöitä ja perustan (ja uudelleenperustan) Dharman.

6. Karma. Jumala ei puutu elävien olentojen karmoihin. Bhagavad Gita vastaa kysymykseen: "Jos Jumala on olemassa, miksi maailmassa on niin paljon pahaa?" selittämällä, että me itse luomme sen pahan. Jumala ei puutu valinnanvapauteemme. Sanskrit: कर्मणो ह्यपि बोद्धव्यं बोद्धव्यं च विकर्मण:। अकर्मणश्च बोद्धव्यं गहना कर्मणो गतिः॥ (Luku 4, jae 17)

   Englanti: Sinun täytyy ymmärtää kaikkien kolmen luonne — suositeltu toiminta, väärä toiminta ja toimettomuus. Näiden totuus on syvällinen ja vaikea ymmärtää.

7. Vilpittömyys. Bhagavad Gita ylittää ulkoiset rituaalit ja korostaa vilpittömyyden merkitystä teoissa ja omistautumisessa. Olipa kyseessä luopuja tai perheenisä, aito omistautuminen on avain hengelliseen edistymiseen. Tämä opetus muistuttaa meitä, että todellinen hengellisyys on aikeidemme puhtaudessa. Sanskrit: कर्मणैव हि संन्यासो निःसिद्ध: कर्मयोगस्य। तस्माद्योगाय युज्यस्व योग: कर्मसु कौशलम्॥ (Luku 4, jae 17)

   Englanti: Suorittamalla määrätyt velvollisuutensa voi saavuttaa korkeimman vapautuksen kahleista. Siksi sinun tulisi ryhtyä velvollisuuteesi suurella huolella ja tarkkaavaisuudella.

8. Universaali energia. Luvussa 7 Krishna antaa yksityiskohtaisen kuvauksen Jumalasta. Jokaisen atomin ja kaiken ympärillämme olevan alkuperä on Jumala, tai pikemminkin Hänen energiansa. Jokaisen meistä lähde on myös Jumala. Bhagavad Gita opettaa näkemään Jumalan ilmentymän aina ja kaikkialla, esimerkiksi: tulessa, auringossa, kuussa ja jopa veden maussa. Sanskrit: अहमात्मा गुडाकेश सर्वभूताशयस्थित:। अहमादिश्च मध्यं च भूतानामन्त एव च॥ (Luku 10, jae 20)

   Englanti: Oi Arjuna, olen kaikkien elävien olentojen sydämessä. Olen kaikkien olentojen alku, keskikohta ja loppu.

9. Kolme Gunaa. Saattaa kysyä: jos kaikki kaunis on Jumalaa, entä pahat asiat? Vastauksena Krishna antaa hämmästyttävän selityksen hyvän ja pahan ilmiöstä. Hän sanoo, ettei luonnossa ole hyvää ja pahaa. Luonto on Jumalan energiaa, mutta tällä energialla on kolme toimintoa, jotka tunnetaan nimellä kolme gunaa. Hyvyys (Sattva) tuo tietoa, rauhaa ja onnea. Intohimo (Rajas) tuo loputtomia haluja ja ahneutta, ajaen ihmistä uurastamaan päivästä toiseen. Tiedottomuus (Tamas) tekee ihmisestä eläimen kaltaisen, laiskuutta ja liiallista unta peittävän. Sanskrit: सत्त्वं रजस्तम इति गुणा: प्रकृतिसम्भवा:। निबध्नन्ति महाबाहो देहे देहिनमव्ययम्॥ (Luku 14, jae 5) Englanti: Oi mahtikätinen Arjuna, aineellinen energia koostuu kolmesta gunasta (tilasta) — sattva (hyvyys), rajas (intohimo) ja tamas (tiedottomuus). Nämä tilat sitovat ikuisen sielun katoavaan ruumiiseen.

10. Hengellinen maailma. Krishna sanoo, että hengellinen maailma on Hänen asuinsijansa, jossa ei ole intohimoa tai tiedottomuutta, vaan vain hyvyyttä ja onnea. Ne, jotka muistavat Jumalaa rakkaudella koko ajan, saavuttavat tämän jumalallisen valtakunnan. Rakkaus Jumalaan on Bhagavad Gitan korkein merkitys ja sen viimeinen oppi. Rakkaus syntyy muistamisesta, ja Gita opettaa, kuinka voi jatkuvasti muistaa Jumalaa eikä koskaan unohtaa Häntä. Sanskrit: ओमित्येकाक्षरं ब्रह्म व्याहरन्मामनुस्मरन्। य: प्रयाति त्यजन्देहं स याति परमां गतिम्॥ (Luku 8, jae 13)

    Englanti: Se, joka lähtee ruumiista muistamalla Minut, Korkeimman Persoonallisuuden, ja lausumalla tavun Om, saavuttaa korkeamman päämäärän.

Bhagavad Gitan kestävä vaikutus nykyaikaiseen joogaan

Bhagavad Gita toimii filosofisena perustana nykyaikaisille joogan harjoituksille. Näin sen viisaus muokkaa edelleen harjoitusta:

Kokonaisvaltainen lähestymistapa

Gita korostaa mielen, kehon ja hengen yhteyttä. Jooga-asana (asennoissa), pranayama (hengitysharjoitukset) ja meditaatio toimivat yhdessä saavuttaakseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Hengellinen yhteys

Bhagavad Gita kannustaa näkemään joogan polkuna hengelliseen vapautukseen, ei pelkästään fyysiseen kuntoon. Harjoitellessamme kehitämme syvempää yhteyttä sisimpäämme ja jumalalliseen.

Eettiset ohjeet

Gitan dharma-painotus näkyy eettisinä näkökohtina joogan harjoituksessa. Joogaopettajat pyrkivät luomaan osallistavia ja kunnioittavia ympäristöjä, kunnioittaen yksilöllisiä rajoituksia.

Pranayama

Hengityksen hallinnan (pranayama) merkitys korostuu Bhagavad Gitassa. Joogaharjoitukset yhdistävät erilaisia pranayama-tekniikoita keskittymisen, energian ja yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Tasapaino aktiivisen ja mietiskelevän elämän välillä

Gita puoltaa tasapainoista elämää, yhdistäen toiminnan (karma jooga) itsetutkiskeluun ja meditaatioon. Joogaharjoitus kannustaa tähän tasapainoon tarjoamalla sekä dynaamisia että meditaatioon liittyviä osia.

Yhteys perinteeseen

Bhagavad Gitan opiskelu antaa joogaharjoittajille mahdollisuuden yhdistyä harjoituksen rikkaaseen historiaan ja filosofisiin perusteisiin.