Jooga on syvä ja monipuolinen harjoitus, joka ylittää pelkät fyysiset harjoitukset ja asennot. Sen ydinfilosofia on kiteytetty Joogan 8 haaraan, kuten Patanjalin Yoga Sutras -teoksessa on määritelty. Tämä kahdeksanosainen polku, tunnettu nimellä Ashtanga (sanskritin sanoista "ashta" tarkoittaen kahdeksaa ja "anga" tarkoittaen haaraa tai askelta), tiivistää joogan kokonaisvaltaisen lähestymistavan todellisen olemuksen.
Joogan kahdeksan haaraa Yoga
Joogan 8 haaraa tarjoavat rakenteellisen polun henkilökohtaiseen kasvuun ja henkiseen kehitykseen. Niitä ei ole tarkoitettu hallittavaksi lineaarisesti, vaan ne ovat kehys, jota tutkitaan ja integroidaan elämäämme ajan myötä.
- Yama (Eettiset periaatteet). Nämä ovat moraalisia ohjeita suhteissamme ympäröivään maailmaan. Ne sisältävät periaatteita kuten väkivallattomuus (ahimsa), totuudenmukaisuus (satya), varastamattomuus (asteya), kohtuullisuus (brahmacharya) ja omistamattomuus (aparigraha).
- Niyama (Itsekuri). Nämä ovat henkilökohtaisia ohjeita, jotka kehittävät sisäistä kuria ja itsekunnioitusta. Esimerkkejä ovat puhtaus (saucha), tyytyväisyys (santosha), itsekuria (tapas), itsensä tutkimista (svadhyaya) ja alistumista jumalalliselle (Ishvara Pranidhana).
- Asana (Asennot). Tämä on jooga, joka on länsimaissa tutuin. Asanat ovat fyysisiä asentoja, jotka on suunniteltu vahvistamaan ja puhdistamaan kehoa, parantamaan joustavuutta ja valmistamaan sitä meditaatioon.
- Pranayama (Hengitystekniikat). Pranayama keskittyy hengityksen hallintaan, tunnistaen elintärkeän yhteyden hengityksen ja mielentilan sekä tunteiden välillä. Hallitsemalla Pranayamasta voimme kehittää rauhallisuutta, keskittymistä ja sisäistä rauhaa.
- Pratyahara (Aistien vetäytyminen). Tämä haara tarkoittaa aistiemme vetämistä pois ulkoisista ärsykkeistä ja huomion kääntämistä sisäänpäin. Se antaa meille mahdollisuuden irrottautua häiriöistä ja keskittyä sisäiseen maailmaamme.
- Dharana (Keskittyminen). Tässä opimme suuntaamaan ja ylläpitämään huomiomme yhdelle pisteelle, kuten hengitykselle, mantralle tai esineelle. Dharana vahvistaa keskittymiskykyämme ja valmistaa meidät meditaatioon.
- Dhyana (Meditaatio). Dhyana on syvän meditaation tila. Tässä tilassa mieli keskittyy vaivattomasti ja ylittää ajatukset ja huolet.
- Samadhi (Yhteenliittymä). Samadhi on Yoga Sutrien korkein päämäärä. Se on täydellisen yhteenliittymän tai ykseyden tila jumalallisen kanssa, jossa itsen ja muun välinen ero hälvenee.
Joogan kahdeksan haaran historiallinen tausta
Joogan 8 haaraa kodifioi Maharishi Patanjali hänen merkittävässä teoksessaan, Yoga Sutras, jonka arvioidaan olevan kirjoitettu noin 400 jKr. Sana sutra tarkoittaa "kehittää tai kutoa," mikä viittaa siihen, miten nämä 196 aforismia (lyhyitä, oivaltavia sanontoja) liittyvät toisiinsa muodostaen kattavan filosofian.
Jooga Sutrat on jaettu neljään osaan, joista toinen osa, Sadhana Pada (Henkisen Harjoituksen Kirja), kuvaa joogan kahdeksan haaraa (sutra 2.29). Patanjali esitteli tämän kahdeksanosaisen polun oppaana ihmisen kärsimyksen voittamiseksi ja itsensä toteuttamisen saavuttamiseksi (sanskrit: सविकल्प समाधि, savikalpa samadhi).
Alkuperäinen sanskritinkielinen teksti joogaa koskevista kahdeksasta haarasta, kuten Sutra 2.29:ssa viitataan, on:
- यमनियमासनप्राणायामप्रत्याहारधारणाध्यानसमाधयोऽष्टावङ्गानि ॥ २.२९॥ (Yama niyama asana pranayama pratyahara dharana dhyana samadhi ashtau angani || 2.29 ||)
Nämä kahdeksan haaraa toimivat yhdessä kehittääkseen harmonisen mielen, kehon ja hengen, mikä lopulta johtaa täydellisen hyvinvoinnin ja vapautumisen tilaan.

🪷 Yama – Eettiset normit
Joogisen polun perusta on Yama, eettiset periaatteet, jotka ohjaavat vuorovaikutustamme ympäröivän maailman kanssa. Nämä eivät ole pelkkiä sääntöjä, vaan moraalisia velvoitteita, jotka kehittävät oikeanlaista käyttäytymistä. Yama vaatii valtavaa sisäistä kurinalaisuutta, sillä se pyytää meitä ilmentämään arvoja kuten:
- Ahimsa (अहिंसा). Väkivallattomuus, ei-aggressiivisuus ja myötätunto kaikissa ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme.
- Satya (सत्य). Totuudenmukaisuus ja rehellisyys viestinnässämme ja kanssakäymisessämme muiden kanssa.
- Asteya (अस्तेय). Varastamattomuus, joka ulottuu paitsi fyysisiin omaisuuksiin myös aikaan, energiaan ja ideoihin.
- Brahmacharya (ब्रह्मचर्य). Kohtuus kaikilla elämän osa-alueilla, erityisesti aistinautintojen suhteen. Se korostaa itsehillintää ja aistien hallintaa.
- Aparigraha (अपरिग्रह). Ahneuden ja kiinnittymisen puuttuminen. Tämä periaate kannustaa meitä löytämään tyytyväisyyden siihen, mitä meillä on, ja välttämään aineellisten omaisuuksien keräämistä.
🪷 Niyama – Itsekuri
Niyama, toinen haara, keskittyy itsekurin kehittämiseen henkilökohtaisten sääntöjen kautta. Nämä käytännöt auttavat meitä kehittämään myönteisiä tapoja ja hienosäätämään luonnettamme. Niyama auttaa meitä voittamaan laiskuuden ja vahvistaa päättäväisyyttämme seurata joogista polkua. Viisi Niyamaa ovat:
- Saucha (शौच). Puhtaus, joka kattaa fyysisen puhtauden lisäksi myös mielen ja puheen puhtauden.
- Santosha (संतोष). Tyytyväisyys ja hyväksyntä. Kyse on ilon löytämisestä siitä, mitä meillä on, ja nykyhetken arvostamisesta.
- Tapas (तपस्). Itsekuri, sinnikkyys ja sitoutuminen itsensä kehittämiseen. Se vaatii omistautumista ja ponnisteluja joogamatkallamme.
- Svadhyaya (स्वाध्याय). Itsetutkiskelu ja pohdiskelu. Tämä sisältää joogisten tekstien opiskelun, ajatustemme ja tekojemme pohtimisen sekä syvemmän ymmärryksen saavuttamisen itsestämme.
- Ishvarapranidhana (ईश्वरप्रणिधान). Luovuttaminen jumalalliselle, korkeammalle voimalle tai syvemmälle elämän tarkoitukselle. Kyse on hallinnan tarpeen päästämisestä irti ja luottamisesta suurempaan kokonaisuuteen.
🪷 Asana – Fyysiset asennot
Asana, joogan länsimaissa tunnetuin osa, viittaa fyysisten asentojen harjoittamiseen. Sana "asana" tarkoittaa kirjaimellisesti sanskritiksi "istuinta" tai "istuma-asentoa".
Vaikka meditaatioon sopivia asentoja on monia, tärkein asia on löytää asento (Sthira Sukhasana), joka sallii sinun olla vakaa, mukava ja liikkumaton.
Syvemmällä tasolla Asana tarkoittaa mielen, kehon ja hengen yhdistämistä. Näiden asentojen pitäminen auttaa siirtämään tietoisuuttamme fyysisestä kehosta kohti sielun tietoisuutta.
On tärkeää muistaa, että Asana on vain yksi kahdeksanosaisesta polusta. Vaikka se tarjoaa monia fyysisiä ja henkisiä hyötyjä, todellinen jooginen muutos syntyy kaikkien kahdeksan osan yhdistämisestä.
🪷 Pranayama – Hengityksen hallinta
Pranayama, joogan neljäs osa keskittyy hengityksen hallintaan ja säätelyyn. Sana "pranayama" on peräisin kahdesta sanskritin sanasta: "prana", joka tarkoittaa "hengitystä" tai "elämänvoimaa" ja "ayama", joka tarkoittaa "hallintaa" tai "säätelyä."
Hengitys on elämän perusta, ja Pranayama tunnistaa syvän yhteyden hengityksemme sekä mielentilamme ja tunteidemme välillä. Hallitsemalla Pranayamaa voimme kehittää rauhallisuutta, keskittymistä ja sisäistä rauhaa.
Pranayamassa on lukuisia tekniikoita, joilla kaikilla on omat ainutlaatuiset hyötynsä. Joitakin yleisiä harjoituksia ovat:
- Ujjayi Pranayama (Voittava hengitys). Tässä tekniikassa kurkkua supistetaan hieman, jotta sisään- ja uloshengityksen aikana syntyy lempeä sihinä.
- Nadi Shodhana (Vaihtoehtoinen sierainhengitys). Tässä harjoituksessa hengitetään vuorotellen vasemman ja oikean sieraimen kautta, ja sen uskotaan tasapainottavan aivopuoliskoja.
- Kapalbhati (Kallon loistava hengitys). Tämä voimakas hengitystekniikka sisältää nopeita, voimakkaita uloshengityksiä, joita seuraavat passiiviset sisäänhengitykset.
Pranayama on voimakas työkalu itsensä muuntamiseen. Säätelemällä hengitystämme voimme hiljentää mielen, lisätä energiatasojamme ja parantaa yleistä hyvinvointiamme.
🪷 Pratyahara – Aistien vetäytyminen
Pratyahara, viides haara, tarkoittaa aistiemme vetämistä pois ulkoisista ärsykkeistä ja huomion kääntämistä sisäänpäin. Kyse on irrottautumisesta häiriöistä ja keskittymisestä sisäiseen maailmaamme.
Pratyaharan harjoittamiseen on erilaisia tekniikoita, kuten:
- Katse kiinnitettynä yhteen pisteeseen (Trataka). Tämä tarkoittaa keskittymistä tarkasti johonkin esineeseen, kuten kynttilän liekkiin tai mandalaan, mielen rauhoittamiseksi ja häiriöiden vähentämiseksi.
- Silmien sulkeminen ja hengitykseen keskittyminen. Tämä yksinkertainen harjoitus auttaa kiinnittämään huomion sisäänpäin ja kehittämään sisäistä tietoisuutta.
- Irrottautuminen ulkoisista äänistä. Tämä tarkoittaa harjoittelua hiljaisessa ympäristössä tai korvatulppien käyttöä ulkoisten kuulohäiriöiden minimoimiseksi.
Pratyahara on olennainen askel joogapolulla, sillä se valmistaa meidät syvempiin meditaation ja itsensä löytämisen tiloihin.
🪷 Dharana – Keskittyminen
Dharana, kuudes osa, on keskittyneen tarkkaavaisuuden harjoitus. Se sisältää huomion suuntaamisen ja ylläpitämisen yhdelle pisteelle, kuten hengitykselle, mantralle tai esineelle.
Dharana harjoittaa mieltä pysymään keskittyneenä ja vastustamaan häiriöitä. Tämä keskittymiskyky on ratkaisevan tärkeää syvempää meditaatiota ja itsensä toteuttamista varten.
Dharanan harjoittamiseen on erilaisia tekniikoita, mukaan lukien:
- Mantran toistaminen. Tämä sisältää sanan tai lauseen hiljaisen tai ääneen toistamisen, kuten "Om" tai henkilökohtaisen vahvistuksen.
- Keskittyminen hengitykseen. Tämä sisältää hengityksen luonnollisen virtauksen tarkkailun ilman sen hallitsemista.
- Kohteen visualisointi. Tämä sisältää keskittymisen mielikuvaan, kuten kukkaan, symboliin tai jumalalliseen muotoon.
🪷 Dhyana – Meditaatio
Dhyana, seitsemäs osa, on syvän meditaation tila. Tässä tilassa mieli keskittyy vaivattomasti ja ylittää ajatukset ja huolet.
Dhyanaa kutsutaan usein lännessä "meditaatioksi", mutta se on enemmän kuin vain hiljaa istumista. Se on puhtaan tietoisuuden tila, jossa mieli on tyyni ja itse hälvenee.
Dhyanaan pääsemiseksi on erilaisia tekniikoita, mutta niillä kaikilla on yhteinen tavoite: mielen rauhoittaminen. Joitakin yleisiä harjoituksia ovat:
- Transcendental Meditation (TM). Tämä tekniikka sisältää mantran hiljaisen toistamisen ajatusten ylittämiseksi ja puhtaan tietoisuuden tilaan pääsemiseksi.
- Vipassana Meditation (Insight Meditation). Tämä tekniikka sisältää ajatusten, aistimusten ja tunteiden syntymisen ja katoamisen tarkkailun ilman arvostelua.
- Zazen Meditation (Zen Meditation). Tämä tekniikka sisältää istumisen hiljaisuudessa, keskittymisen hengitykseen tai yksinkertaisesti nykyhetken tarkkailun.
🪷 Samadhi – Yhteenliittymä
Samadhi, joogan kahdeksas ja viimeinen osa, on täydellisen yhdistymisen tai ykseyden tila jumalallisen kanssa. Tässä tilassa itsen ja toisen välinen ero hälvenee, ja yksilö kokee rajattoman tietoisuuden tunteen.
Samadhi ei ole tila, johon voi päästä ponnistelun tai tahdonvoiman kautta. Se on armon tila, joka syntyy vuosien omistautuneen joogaharjoituksen ja itsensä toteuttamisen kautta.

Joogan 8 haaran tarkoitus
Joogan 8 haaran korkein päämäärä on saavuttaa Samadhi, täydellisen yhdentymisen tai ykseyden tila jumalallisen kanssa. Kuitenkin itse matka on muuntava. Yaman ja Niyaman eettisiä periaatteita vaalimalla luomme perustan oikealle käytökselle ja itsekurille. Asana (asennot) ja Pranayama (hengityksen hallinta) valmistavat kehon ja mielen meditaatioon. Pratyahara (aistien vetäytyminen), Dharana (keskittyminen) ja Dhyana (meditaatio) hienosäätävät keskittymistä ja johtavat meidät sisäisen hiljaisuuden tilaan.
Ashtanga-joogan harjoitukset
Ashtanga-jooga, voimakas ja jäsennelty joogamuoto, perustuu Sri K. Pattabhi Joisin opetuksiin. Se noudattaa tiettyä asento (asana) -järjestystä, jota harjoitetaan synkronoidun hengityksen (vinyasa) kanssa. Ashtanga-joogassa on kuusi sarjaa, jotka vaikeutuvat asteittain. Ensimmäiset kolme sarjaa ovat yleisimmin harjoiteltuja:
- Perussarja (Yoga Chikitsa). Tämä perustava sarja keskittyy kehon ja mielen detoksifikaatioon ja puhdistukseen. Sitä pidetään terapeuttisena ja sopivana aloittelijoille.
- Väliasteen sarja (Nadi Shodhana). Tämä sarja rakentuu Perussarjan päälle, tuoden mukaan haastavampia asentoja ja syvempiä kiertoja energiateiden (nadien) puhdistamiseksi.
- Edistyneet sarjat (Sthira Bhaga & Sthira Bhaga III). Nämä edistyneet sarjat vaativat vahvan ja joustavan kehon, ja niitä yrittävät vain kokeneet harjoittajat pätevän opettajan ohjauksessa.
Ashtanga-jooga korostaa kurinalaista ja johdonmukaista harjoitusta. Oppilaat harjoittelevat tyypillisesti samaa sarjaa pitkän aikaa ennen siirtymistä seuraavalle tasolle. Tämä toistuva harjoitus antaa keholle mahdollisuuden rakentaa voimaa ja joustavuutta sekä kehittää henkistä keskittymistä ja kurinalaisuutta.

Miksi harjoittaa Joogan 8 haaraa?
Joogan 8 haaraa tarjoavat muuntavan polun kohti rauhan, selkeyden ja itsensä löytämisen elämää. Mutta miksi meidän pitäisi lähteä tälle matkalle? Vastaus piilee syvällisissä hyödyissä, joita se tuo jokaiselle olemuksemme osa-alueelle.
Todellisten itsemme paljastaminen
Viisas Patanjali itse, Sutra 2.29:ssa, kertoo meille:
Yoga anga anushtanat ashuddhi kshaye jnanadi Apthiraviveka khyatehe (2. 28) Kahdeksan joogan haaran jatkuvalla harjoituksella epäpuhtaudet tuhoutuvat ja viisauden, erottelukyvyn valo loistaa esiin.
Kun integroimme kahdeksan haaraa elämäämme, ne toimivat voimakkaana työkaluna itsensä tutkimiseen. Ne poistavat "epäpuhtaudet" – negatiiviset ajatukset, tavat ja mallit – jotka estävät todellista potentiaaliamme. Tämä prosessi sallii "viisauden valon" loistaa läpi, paljastaen aitomme itsemme.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa
Toisin kuin lähestymistavat, jotka keskittyvät pelkästään olemisen fyysisiin tai henkisiin puoliin, 8 haaraa kattavat kaikki itsemme ulottuvuudet. Ne eivät ole erillisiä vaiheita, vaan toisiinsa kytkeytyviä harjoituksia, jotka toimivat yhdessä:
- Eettiset periaatteet (Yama & Niyama) muodostavat vahvan perustan oikealle käytökselle ja itsekurille.
- Fyysiset asennot (Asana) ja hengityksen hallinta (Pranayama) valmistavat kehon ja mielen meditaatioon.
- Aistien vetäytyminen (Pratyahara), keskittyminen (Dharana) ja meditaatio (Dhyana) hioavat keskittymistämme ja johtavat sisäiseen hiljaisuuteen.
Muutoksen polku
8 haaraa eivät ole pikaratkaisu, vaan omistautunut harjoitus, joka kehittyy ajan myötä. Kun sinnittelemme, koemme lukuisia hyötyjä:
- Fyysisesti. Lisääntynyt voima, joustavuus ja yleinen hyvinvointi.
- Mielessä. Parantunut keskittyminen, vähentynyt stressi ja parempi tunteiden hallinta.
- Henkisesti. Viljelty itsetietoisuus, syvempi yhteys nykyhetkeen ja laajentunut tarkoituksen tunne.
Sisäisen lahjan paljastaminen
8 haaraa ovat kuin tuolin kahdeksan jalkaa – jokainen tukee koko rakennetta. Kun niitä harjoitetaan yhdessä, ne luovat voimakkaan synergian, joka johtaa syvälliseen muutokseen. Kuten Gurudev Sri Sri Ravi Shankar kauniisti selittää,
Joogalla on kahdeksan haaraa, kuten tuolilla on neljä jalkaa. Joten jos vedät yhtä, kaikki muu seuraa. [...] Kun keho kehittyy, koko keho kehittyy yhdessä. Siksi Patanjali sanoo, että nämä ovat kaikki joogan haaroja (eivät joogan askeleita).
Yhteenveto 🪷
Jooga tarjoaa polun, joka on paljon syvempi kuin pelkät fyysiset asennot. Patanjalin kuvaamat joogan 8 haaraa tarjoavat kattavan kehyksen henkilökohtaiseen kasvuun ja itsensä löytämiseen. Kun integroimme eettiset periaatteet, fyysisen kurinalaisuuden, hengityksen hallinnan ja meditaation elämäämme, viljelemme rauhan, selkeyden ja yhteyden tunnetta kaikkein aidointa itseämme kohtaan.
Jooga on matka itseen, itseen, itsen kautta.
Olkoon joogaharjoituksesi jatkuvan oppimisen, kasvun ja itsensä löytämisen matka.